Yritän tehdä tästä nyt jonkinsortin julkaisukelpoista postausta vaikkakin mun
pää tuntuu sille että siellä olisi juuri räjähtänyt ja henkinen "laskeuma" on
levinnyt ympäri kehoa ja mieltä jota yritän nyt vain tässä lämpimällä ja
kuulemma stressiä vähentämällä kaupan mukateellä lieventää ja helpottaa
omaa oloa.
Kyllä,migreeni tuli taas (onneksi) tosi pitkästä aikaa kylään ja kuitenkin
tänään ikä tyyliin huomenna koska huomenna on tärkeä ilta ja minua niin
suunnattomasti aina huvittaa että löydän tästäkin asiasta jotakin positiivista.
En yhtään ihmettelisi että tämä olisi seurausta kaikesta tuosta stressistä ja
taloudellisesta ja henkisestä taakasta mitä tässä nyt on ollut meneillään.
Mun talous on tällähetkellä yhtä vakaa kuin euroopassakin,huojuva korttitalo,
jota yritän pitää epätoivoisesti pystyssä perintätoimistojen maksusuunnitelmien
hengittäessä niskaani jatkuvasti,ja vain hoen että kyllä tämä tästä vielä tämä ja
ens kuu sitten helpottaa.Nimenomaan ÄLKÄÄ tehkö näin niinkuin minä tämän
asian teen vaikka lyön melkein vetoa että moni muukin on ollut tämänaltaisessa
tilanteessa ja töpeksinyt.
Nii'in minähän vain yritän epätoivoisesti selvitä näistä laskuista mutta kun pitäisi
nauttia elämästäkin ja sekös se vasta kallista lystiä tänäpäivänä on,kiitos eräiden
kukkahattutätien tuolla eduskunnassa jotka yrittävät holhota ja kieltää kaiken
mahdollisen ja kuvittelevat että asia on sillä kunnossa.
Edellisen viikonlopun tulokseksi saatiin 2 uutta biisin alkua,keikkaa pukkaa
loppukuusta toisen bändin kanssa ja ilmeisesti hiukan stressiäkin nimeltä
mainitsemattomilta tahoilta,myöskin minulta varsinkin kun unirytmi on
viimeaikoina ollut vielä päin helvettiä.
Huomenna marssin muutaman kymmenisen silmäparien eteen taas
soittamaan oman "keikkani" joka sisältää (luojan kiitos) vain yhden
biisin mutta sen vaikeudesta voidaankin olla sitten montaa mieltä
kun kyseessä on kuitenkin Bach.Tiedän olen hullu,mutta toivon
että tälläkerralla se menisi paljon paremmin kuin keväällä
jolloin "kenraaliharjotuksessa" menin ihan paniikkiin ja vain
itkin koska panioin ja luulin että mokasin pahemman kerran.
Onneksi ope oli ymmärtäväinen ja onneksi itse konsertti
meni kuitenkin sitten hyvin ettei tarvinnut hävetä silmiään päästä.
Se vain vaatii aikamoista rohkeutta paniikkihäiriöiseltä mennä
soittamaan sinua tölläävien silmäparien eteen ilman että hermostut
ja vaarassa on mokata koko biisi ja myöskin tietyllä lailla opettajan
maine koska on kuitenkin tietynlainen vastuu sinulla että esitys menee
hyvin sehän on selvää ja että olet harjoitellut senverran hyvin että
isoja virheitä ei tulisi.
Onneksi ystävä tulee kattomaan henkiseksi tueksi olemaan myöskin
läsnä ja luultavasti isäkin saapuu paikalle.Muuten viikonloppu onkin lie
tiedossa hieman edes rentoutumista ja toivonmukaan pitkään nukkumista
koska murunen on tampereella viikonlopun roolipelipelaamassa.
Tämä oli nyt tämmöinen kuulumisenvaihtelupostaus ei oikein jaksa
ajatella mitään "diippii" nyt pahemmin kun on juuri ollut mindexplotion
nimeltä migreeni ja yritän kerätä itteeni taasen kasaan.
Syksy lähestyy ja kaamosaika vähän jo tahtoo hirvittää ja tuleva talvi
että miten kovat pakaset taas tulee olemaan toivottavasti ei ihan hirveät
muutoin ei minulla ole asiaa taaskaan pihalle ja jo muutaman päivänkin
pakkosisälläolo on oikeasti ihan hanurista säiden takia olipa sitten
liian kova pakkanen tai liian kova helle.
Jakselua syksyn pimeyden keskellä ja poltelkaa kynttilöitä,
lukekaa hyvä kirja ja kuunnelkaa joku uusi levy.
Elämän pienistä iloista kannattaa nauttia!
Take Care!
XOXO
Anskuli <3

pää tuntuu sille että siellä olisi juuri räjähtänyt ja henkinen "laskeuma" on
levinnyt ympäri kehoa ja mieltä jota yritän nyt vain tässä lämpimällä ja
kuulemma stressiä vähentämällä kaupan mukateellä lieventää ja helpottaa
omaa oloa.
Kyllä,migreeni tuli taas (onneksi) tosi pitkästä aikaa kylään ja kuitenkin
tänään ikä tyyliin huomenna koska huomenna on tärkeä ilta ja minua niin
suunnattomasti aina huvittaa että löydän tästäkin asiasta jotakin positiivista.
En yhtään ihmettelisi että tämä olisi seurausta kaikesta tuosta stressistä ja
taloudellisesta ja henkisestä taakasta mitä tässä nyt on ollut meneillään.
Mun talous on tällähetkellä yhtä vakaa kuin euroopassakin,huojuva korttitalo,
jota yritän pitää epätoivoisesti pystyssä perintätoimistojen maksusuunnitelmien
hengittäessä niskaani jatkuvasti,ja vain hoen että kyllä tämä tästä vielä tämä ja
ens kuu sitten helpottaa.Nimenomaan ÄLKÄÄ tehkö näin niinkuin minä tämän
asian teen vaikka lyön melkein vetoa että moni muukin on ollut tämänaltaisessa
tilanteessa ja töpeksinyt.
Nii'in minähän vain yritän epätoivoisesti selvitä näistä laskuista mutta kun pitäisi
nauttia elämästäkin ja sekös se vasta kallista lystiä tänäpäivänä on,kiitos eräiden
kukkahattutätien tuolla eduskunnassa jotka yrittävät holhota ja kieltää kaiken
mahdollisen ja kuvittelevat että asia on sillä kunnossa.
Edellisen viikonlopun tulokseksi saatiin 2 uutta biisin alkua,keikkaa pukkaa
loppukuusta toisen bändin kanssa ja ilmeisesti hiukan stressiäkin nimeltä
mainitsemattomilta tahoilta,myöskin minulta varsinkin kun unirytmi on
viimeaikoina ollut vielä päin helvettiä.
Huomenna marssin muutaman kymmenisen silmäparien eteen taas
soittamaan oman "keikkani" joka sisältää (luojan kiitos) vain yhden
biisin mutta sen vaikeudesta voidaankin olla sitten montaa mieltä
kun kyseessä on kuitenkin Bach.Tiedän olen hullu,mutta toivon
että tälläkerralla se menisi paljon paremmin kuin keväällä
jolloin "kenraaliharjotuksessa" menin ihan paniikkiin ja vain
itkin koska panioin ja luulin että mokasin pahemman kerran.
Onneksi ope oli ymmärtäväinen ja onneksi itse konsertti
meni kuitenkin sitten hyvin ettei tarvinnut hävetä silmiään päästä.
Se vain vaatii aikamoista rohkeutta paniikkihäiriöiseltä mennä
soittamaan sinua tölläävien silmäparien eteen ilman että hermostut
ja vaarassa on mokata koko biisi ja myöskin tietyllä lailla opettajan
maine koska on kuitenkin tietynlainen vastuu sinulla että esitys menee
hyvin sehän on selvää ja että olet harjoitellut senverran hyvin että
isoja virheitä ei tulisi.
Onneksi ystävä tulee kattomaan henkiseksi tueksi olemaan myöskin
läsnä ja luultavasti isäkin saapuu paikalle.Muuten viikonloppu onkin lie
tiedossa hieman edes rentoutumista ja toivonmukaan pitkään nukkumista
koska murunen on tampereella viikonlopun roolipelipelaamassa.
Tämä oli nyt tämmöinen kuulumisenvaihtelupostaus ei oikein jaksa
ajatella mitään "diippii" nyt pahemmin kun on juuri ollut mindexplotion
nimeltä migreeni ja yritän kerätä itteeni taasen kasaan.
Syksy lähestyy ja kaamosaika vähän jo tahtoo hirvittää ja tuleva talvi
että miten kovat pakaset taas tulee olemaan toivottavasti ei ihan hirveät
muutoin ei minulla ole asiaa taaskaan pihalle ja jo muutaman päivänkin
pakkosisälläolo on oikeasti ihan hanurista säiden takia olipa sitten
liian kova pakkanen tai liian kova helle.
Jakselua syksyn pimeyden keskellä ja poltelkaa kynttilöitä,
lukekaa hyvä kirja ja kuunnelkaa joku uusi levy.
Elämän pienistä iloista kannattaa nauttia!
Take Care!
XOXO
Anskuli <3










