perjantai 6. syyskuuta 2013

No Reflection

Tulit elämääni kuin raikas tuulahdus hymyinesi ja lupauksinesi.
Ihan yhtä nopeasti kuin kerkesin edes tajuta katosit,sanaakaan sanomatta.
Vaikka olimme vain ystäviä tai niin minä ainakin luulin ja vannoit että
ollaan sitä aina,nin nyt en enää tiedä mitä uskoa ja mihin uskoa.

Miten noin vain voi kääntää toiselle selän ja iskeä sitä puukolla.
Olit minulle lähestulkoon kuin veli/sisko enkä ikinä saanut sanottua sitä
kun sinä jo heitit minut roskakoriin ja löysit ilmeisesti uuden ihmisen
jonka tunteilla leikkiä.

Vaikka en ollut sulle se täydellinen ystävä,en mennyt tottelevaisesti talutushihnassasi ihan aina
ja tullut kun SINÄ tarvitsit.Olin silti sinua pitämässä pystyssä silloin kun meinasit pudota ja
sillointällöin silloinkin sain vain paskaa niskaan,kunnes tulit häntä koipien välissä pyytämään
ihme ja kumma jopa anteeksi, kun yritin neuvoa ja sinä vain kylmäpäisesti tyrmäsit kaikki.
Mihin nämä kaikki unohtuvat kun tulee joku järjetön asia ja se laittaa pilalle meidän
ystävyytemme?Vaikkakin alan jo epäillä sitäkin olimmeko me edes ystäviä ikinä?

Eikö ystävien kuulu tukea ja ymmärtää sitä toistakin?Eikä vain tuijottaa sitä omaa napaansa?
Tulla vastaan asiassa kuin asiassa.Minusta tuntuu tällähetkellä hyvin surulliselta ja epätietoisuudelta.
Onko niin kylmäsydämmisen helppoa jättää toinen epätietoisuuden valtaan ja yksin sanaakaan
sanomatta kuin tulla rehdisti sanomaan missä mättää ja taistella sen puolesta että asialle voisi
tehdäkin jotakin.

Olen vain itkenyt ja kuunnellut Hanoi Rocksia/Mansonia kunnes oli pakko tulla purkamaan
tänne tuntemuksiani kyseisestä aiheesta.Enhän minäkään ole varmaan ollut mikään puhdas
pulmunen mutta ei nyt minuakaan ohtaan ole toimittu tässä ihan niinkuin pitäisi

Ei ystävää pitäisi käyttää ja heittää sitten pois vains en takia että ei fb.ssäkään
pahemmin ole sosiaalisella tuulella/juttele kovinkaan paljon.Ja silti sitä on valmis
uhraamaan mitä ihmeellisimmillä väärinkäsityksillä yms paskalla kokonaisen
hienon ystävyyden.

MITÄ HELVETTIÄ TÄMÄ ON?! vai enkö minä vain osaa vai eikö minua 
ymmärretä tässäkään asiassa? 

Kertokaa toki joku minullekin...
Ja jos se nyt yhtään joillekin jotenni "tyydytystä" tuottaa että minä itken peräänne
silmät päästäni niin en voi kuin puistella päätäni.
Mitä olen tehnyt ansaitakseni kaiken tämän vielä tähän kaiken päälle...
Varmaan olisi parempi kaikille jos olisin oikeesti kuollut.

Toivottavasti teillä jotka tunnette pistoksen sydämmessänne on nyt helvetin kivaa
ittenne kanssa siksi,mitä minulle teitte.

Minä en unohda.

xoxo
anskuli...

..."This'll hurt you more than me
I'm weak seven days i'm weak
Don't run away from me I won't
Bother count in one two three .."




.."you don't even want to know what i'm gonna do to you..."














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti