torstai 27. helmikuuta 2014

Wasting The Dawn

Menneisyyden haamut ovat olleet seurassani luvattoman paljon aina tähän päivään asti.
Aion a siihenkin päivään asti kun tämä paniikki/ahdistuneisuushelvetti alkoi kun menin
ja halusin typeränä kurkottaa unelmaani,jotakin hienoa niin olisi saada soittaa ihmisille wau!
Luoja paratkoon,Nyt tuo "unelma" tuntuu taas niin kaukaiselta saavuttaa liekös aavutan sitä
ikinä en tiedä.Tuntuu vain että elämäni on ollut tähänkin asti vain pelkkää selviytymistä ja
minun pitäisi olla vahva ja kuulemma olenkin mutta miksi en itse tunne niin vaan
paskan marjat.

Olen joutunut tahtomattani tilanteisiin joita en soisi kenellekään,tiedän mitä on tulla
nöyryytetyksi ihmisten edessä kun kaikki vain nauravat ja sinä voisit haihtua sillä
sekunnilla maan rakoon esitelmää pitäessäsi ja yrität pinnistää äänesi kuuluville,
kun luokan "kingi" karjuu ettei kuulu ja itse piipitän sen läpi opettajan millään
puuttumatta edes asiaan.

Tiedän mille se tuntuu kun kaikkien keskellä sinun takkisi ryöstetään ja poljetaam
mutalammikkoon ja joudut valehtelemaan vanhemmillesi mitä oikeasti oli käynyt.
Tiedän mille tuntuu taas etsiä varastettua takkiaan että pääsisi kotiin itku kurkussa
kun ulkona sataa eikä uskalla ohittaa sitä hiton porttia jossa kiusaajat ovat tupakalla
ja ikäänkuin odottavat minua jotta menisin ohi ja sen takia jouduin keksimään aina
pidemmän reitin jotta säästyisin edes kotiin mennessä solvailuilta,huudoilta ja
kivien heittämiseltä sekä talvisin lumipallojen.

Tiedän mitä on olla menemättä kouluun koska pelottaa mennä sinne,
vaan mielummin anttilan toptenosastolle aamuisin kun sinne helvettiin tai koulupäivän
päätteeksi itkeä itsensä uneen huoneessaan kenenkään tietämättä miten paha on olla.
Tiedän mitä on tulla viimeisenä valituksi,kun ei pysty vaan muut joutuvat tekemään
asian puolestasi ja se sitten opettajien tietämättä jälkikäteen kostetaan kiusaamalla jotenkin,syrjimällä,kuiskimalla,haukkumalla vajakiksi.

Tiedän mitä on olla yksin maailmassa menettää 2 ihmistä itsemurhalle ja syyttää
siitä itseään kun ei voinut auttaa vaan oli liian kaukana jotta voisi auttaa ja sai
vain viestin että on löydetty kuolleena,löydetty kuolleena.Tiedän mitä on itsensä
syyttely ja istenvä viilteleminen asian takia.Arvet ovat vieläkin olemassa käsissäni.
Tiedän mitä on nähdä kun ystävä tapattaa itsensä huumeisiin minun voidessani
tehdä mitään asialle tiedän mitä on olla välirikossa ja tiedän mitä on tulla petetyksi
ja selkään puukottajaksi.

Tiedän mitä on kuunnella pimeässä,piilossa luurit korvilla vanhempien riitoja
kun toinen humalluspäissään ei ymmärrä tilannetta tiedän mitä on paeta
omaa isää,tiedän mitä luottamuksen menettäminen on,tiedän mille tuntuu
kun ei ole ketään kuka tietäisi, miten asiat itsellä on on vain toivonut
että se joskus loppuisi.Loppuihan se,nyt tilatte tuli uusi helvetti, mutta
en osaa sanoa kumpi on pahempi.

Se että pelkään kaikkea,ja ahdistun kaikesta vaiko tuo mitä olen kokenut.
Saatika sitten tähän päälle vielä äidin syöpä,johon se meinasi kuolla 
hoitovirheen takia en ala yks.kohtaisemmin kuvailemaan,
syöpälääkkeiden sivuvaikutuksesta johtuva lonkkaleikkaus ja nyt kaikki tuo
on takana ja hälläkin pitäisi olla asiat hyvin.
Minulla pitäisi olla asiat hyvin kaiken tuon kokeman paskan jälkeen.


Tiedän mitä on kun tuntee olevansa ei toivottu,kukaan ei halua
olen hyödytön luuseri enkä mikään suosittu en kaunis en mitään.
Siltikin tässä vain olen kaikesta tuosta huolimatta ja tiedän on
pahemminkin asiat joillakin ja voisi olla minullakin ja minulla on.
Tiedän mitä on olla sairas,lääkäreiden koekaniini harvinaisuuden
takia tiedän kaiken tämän.Elämän kauneudesta minulla on vain
aavistus.

xoxo
anskuli

~ ..But you can't turn back the time
it always gonna wait on the line

Some may wish never to be born
wastin' the dawn
like a rose growin' from the Christ's thorn
Wasting the Dawn ¨~
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti