Kävin tänään taas terapiassa pitkän ajanjakson jälkeen puhumassa paniikkih'iriöstäni ja mielikuvaharjoituksista,sekä mietittiin myös,mitä itse voisin pikkuhiljaa yrittää tehdä,vauvan askelin.
En yritä koko vuorta valloittaa kerralla vaikka mieli olisikin jo kirmaamassa sinne huipulle asti ja
laittamassa lippua salkoon merkiksi siitäe ttä selvisimpäs tänne ja voitontanssit perään.Ei.
Vaan pikkuhiljaa lähestyisin seuraava ns etappia ja tutkailisin siinä samalla tilannetta.
Kuinka se pulssi alkaa kohota ja hikipisarat muodostua otsalle, tuntuu että heikottaa
ja on pakko päästä istumaan ja vetämään henkeä ja katsoa tilanne uudestaan ennenkuin
huimaus iskee.
Lisäksi puhuimme heikosta itsetunnostani jonka myöskin myönsin itsellenikin jo monesti aiemminkin
ja aprikoimme muite sitä voisi alkaa työstämään mielikuvaharjoitusten avulla.
Kääntää negatiivisuus positiivisemmalle,toivottomuus toivon puolelle.
Onhan tämä varmasti niiden mielestä,jotka tätä ei ole koskaan itse kokeneet että aivan
naurettavaa,täysin järjetöntä sontaa,senkun vin menet ja teet.
Mutta kun ei sitä hevosta voi pakottaa juomaan.
Vaikkakin on kuitenkin pikkuhiljaa alkanut oppimaan uuden taidon; känätämään negatiivisuuden
positiivisuudeksi ja sitä kautta saada sitä uutta energiaa ja uskallusta yrittää.
Esimerkiksi syksy, on minulla menneisyyteen liittyen ollut ainainen hermostuneisuuden ja pelon
lietsoma vuodenaika.Nyt,olen melkein huomaamattani alkanut kääntämään sen ikään kuin uuden
alun ja toivon puolelle.Mitä kaikkea mielenkiintoista se vuodenaika toisikaan taas minun elämääni.
Samaten on kevät.Kevät on minulla henkilökohtaisesti toivon aikaa.Uudistamisen ja kaiken
jälleenrakentamisen aikaa.Syksy on sitä vankan perustan kunnostamista ja viimeistelyn aikaa
pitkän ja uuvuttavan,pimeän ja kylmän talven varalle.
Kun hoksaan taas jotakin näistäkin mität ässä kirjoitan,mieleni tekee nauraa ilosta ja riemuita!
Taputtaa käsiä ihastuksesta yhteen,aivan kuin olisi keksinyt jotakin niiin mukamas maagista
miten taas porskuttaa tuleva vuosi eteenpäin..Voilaa! :D
Toivon muillekin voimaa tulevalle ja odottamaan vuodenaikojen vaihdosta yhtä innoissaan
kuin pikkulapsi,niinkuin minäkin nyt teen.
Kohta alkaa taas koulu,velvollisuuksista huolimatta opettelen nauttimaan taas arjen pienistä
että suuristakin hetkistä.
Haluan oppia elämään uudestaan!!!.. tälläkertaa pelkäämättä.
"Fly to a Dream
Far across the sea
All the burdens gone
Open the chest once more
Dark chest of wonders
Seen throught the eyes
Of the one with pure heart
Once so long ago..."
XoXo
Anskuli <3
En yritä koko vuorta valloittaa kerralla vaikka mieli olisikin jo kirmaamassa sinne huipulle asti ja
laittamassa lippua salkoon merkiksi siitäe ttä selvisimpäs tänne ja voitontanssit perään.Ei.
Vaan pikkuhiljaa lähestyisin seuraava ns etappia ja tutkailisin siinä samalla tilannetta.
Kuinka se pulssi alkaa kohota ja hikipisarat muodostua otsalle, tuntuu että heikottaa
ja on pakko päästä istumaan ja vetämään henkeä ja katsoa tilanne uudestaan ennenkuin
huimaus iskee.
Lisäksi puhuimme heikosta itsetunnostani jonka myöskin myönsin itsellenikin jo monesti aiemminkin
ja aprikoimme muite sitä voisi alkaa työstämään mielikuvaharjoitusten avulla.
Kääntää negatiivisuus positiivisemmalle,toivottomuus toivon puolelle.
Onhan tämä varmasti niiden mielestä,jotka tätä ei ole koskaan itse kokeneet että aivan
naurettavaa,täysin järjetöntä sontaa,senkun vin menet ja teet.
Mutta kun ei sitä hevosta voi pakottaa juomaan. Vaikkakin on kuitenkin pikkuhiljaa alkanut oppimaan uuden taidon; känätämään negatiivisuuden
positiivisuudeksi ja sitä kautta saada sitä uutta energiaa ja uskallusta yrittää.
Esimerkiksi syksy, on minulla menneisyyteen liittyen ollut ainainen hermostuneisuuden ja pelon
lietsoma vuodenaika.Nyt,olen melkein huomaamattani alkanut kääntämään sen ikään kuin uuden
alun ja toivon puolelle.Mitä kaikkea mielenkiintoista se vuodenaika toisikaan taas minun elämääni.
Samaten on kevät.Kevät on minulla henkilökohtaisesti toivon aikaa.Uudistamisen ja kaiken
jälleenrakentamisen aikaa.Syksy on sitä vankan perustan kunnostamista ja viimeistelyn aikaa
pitkän ja uuvuttavan,pimeän ja kylmän talven varalle.
Kun hoksaan taas jotakin näistäkin mität ässä kirjoitan,mieleni tekee nauraa ilosta ja riemuita!
Taputtaa käsiä ihastuksesta yhteen,aivan kuin olisi keksinyt jotakin niiin mukamas maagista
miten taas porskuttaa tuleva vuosi eteenpäin..Voilaa! :D
Toivon muillekin voimaa tulevalle ja odottamaan vuodenaikojen vaihdosta yhtä innoissaan
kuin pikkulapsi,niinkuin minäkin nyt teen.
Kohta alkaa taas koulu,velvollisuuksista huolimatta opettelen nauttimaan taas arjen pienistä
että suuristakin hetkistä.
Haluan oppia elämään uudestaan!!!.. tälläkertaa pelkäämättä.
"Fly to a Dream
Far across the sea
All the burdens gone
Open the chest once more
Dark chest of wonders
Seen throught the eyes
Of the one with pure heart
Once so long ago..."
XoXo
Anskuli <3



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti